Vanhan basenjin blogi

Pysyn aina Emon sydämessä

By Rairai on 10/22/2009

Olen hirveän väsynyt, mutten uskalla nukkua. Emo oli aamupäivän töissä, mutta se lähti myöhään ja palasi niin pian kuin pystyi. Siivoojatäti oli meillä ja piti minulle seuraa.

Nyt pelkään, että Emo menee takaisin töihin, ja siksi pidän silmiä auki niin pitkään kuin jaksan.

Minulla ei ole enää voimia nousta patjaltani eikä edes vaihtaa asentoa. Tänä aamuna join vähän vettä ja maitoa, mutten ole halunnut syödä mitään eilisaamun jälkeen. Eilen illalla ja tänä aamuna, kun Emo kantoi minut ulos, yritin kovasti jaksaa pissata, mutta melkein heti oli pakko mennä nurmikolle pitkäkseen. On niin heikko olo ja raskas hengittää.

Emo sanoi, että Hannele tulee ihan kohta Brysselistä tervehtimään minua. Siitä tulee hyvä ja turvallinen olo. Sen jälkeen mennään Valkotakkisen tädin luo.

Mutta nyt silmäni painuvat väkisin kiinni. Emo istuu vieressäni ja katselee minua hellästi. Se on silittänyt pitkään selkääni lämpimällä kädellä. Tiedän, että jos lähden pian sateenkaarisillalle, Emon tulee varmasti minua kova ikävä, koska sen on ollut niin kova ikävä Raunoakin. Emo on kertonut, että se rakastaa kuunnella hengitystäni, kun nukun, ja että turkkini osaa silittää ja rapsuttaa Emon käsiä juuri niin kuin pitääkin. Siksi Emolle tulee iso suru, jos muutan pois.

Mutta Emon pitää muistaa, etten minä kokonaan mene pois, vaan pysyn aina, aina Emon lähellä, sydämessä ja muistoissa.

Author