Basenjisisarukset tarinoivat

Ihan liikaa märkää!

By Gloria & Roland on 6/4/2012

Mihin toukokuu katosi? Mitään erityistä ei tapahtunut, muttei silti ehditty kirjoittaa tänne ensimmäistäkään merkintää.

Milloin Riki ilmestyy?Ei meille yleensäkään tapahdu kovin paljon, me kun harrastetaan vain yksinkertaisia asioita. Sellaisia kuin niityllä juokseminen ja metsässä kävely. Nukkuminen ja syöminen. Leikki ja luova joutenolo. Naapurin Rikin odottelu. Sitä me tehdään tuossa kuvassakin. Kun Riki ilmestyy ulko-ovelleen, meillä on ilo ylimmillään. Noustaan oitis kahdelle tassulle kuonot vastakkain ja rähjätään kunnolla ja kovaa. Joskus kun me ollaan sisällä, Riki tulee meidän nurmikolle asti elvistelemään ja vilkuilee silmäkulmastaan meidän ikkunaan päin. Jos se on oikein röyhkeällä tuulella, se saattaa nostaa vähän tassuakin meidän meksikolaista kukkapensasta vasten. Silloin me vasta rähjätäänkin.

Tänään iltalenkillä satoi ja joka paikka oli litimärkä, maa ja tassut ja selkä ja pää ja pensaat ja Emon saappaat. Niin kuin siinä ei olisi ollut ihan tarpeeksi, niin yksi chemin Brehmin rinnelaitumen lehmistä tuli ja nuolaisi jättimäisellä kielellään minua naamaan. Noin vain piikkilanka-aidan välistä, kun viattomasti menin nuuhkaisemaan. Märkä kieli ennestään märkään naamaan, se oli yksinkertaisesti liikaa! Lehmä hyppäsi puoli metriä taaksepäin, kun ärähdin niin että kuului laitumen toiseen laitaan asti.

No, kotona sisko nuoli kuivaksi naaman ja kaikki muutkin paikat. Tällä kertaa se tuntui ihan mukavalta, en edes väistellyt yhtään. Ja illallisen jälkeen Emo tarjoili kummallekin kaksi jättikatkaravun päätä rouskutettavaksi. Niistä lähtee hauska ääni ja ne on muutenkin tosi hyviä.